tiistai 4. huhtikuuta 2017

Leluista

Hip!

Millaisista leluista muiden parsonit tykkäävät? Ellun lempilelu on yleensä mikä tahansa mikä vain vinkuu. Ainakin sen pienen hetken, ennen kuin lelun teurastus tapahtuu - vinkuvan osan esiin kaivaminenhan on sitä parasta puuhaa! Samaten pehmoleluista on aika pian vanut pihalla. Aika hämmästyttävää oikeastaan, miten vähän aikaa siihenkin menee, vaikka suussa on vain ne kuuluisat yhdeksän hammasta!




...tällaista menoa meillä tänään. Vanut oli, vanut meni. :)

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Banaani-Musu täytti vuosia!

Apua, meidän pieni munkelo täytti juhannuksena kuusi vuotta! Hirmuisen nopeasti tuntuu aika rientävän. Synttäreiden kunniaksi Ellu sai tänä vuonna namistella lihapullilla ja banaanilla. 

"...joko sitä nannaa saa?"
Tykkääkö muuten kenenkään muiden koirat banaanista? Ellu tuntuu kuulevan yläkertaan asti, jos alakerrassa napsautetaan banaani auki ja on sen myötä salamana paikalla! Pikaisella googlettelulla baananeista ei ainakaan mitään haittaa tunnu koirille olevan, niistä pitäisi koirankin saada monia erilaisia hivenaineita - ehkä siis hyvä, että Ellu niistä tykkää ja voi antaa välillä jotain terveellisempääkin palasta kuin juustoa, maksamakkaraa tai koirannamia natustettavaksi...

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Päivystämispaikkoja

Onko muiden russelit jotensakin kissamaisia välillä? Ellu nimittäin on!
Hän tykkää kiipeillä sohvan selkänojilla ja käsinojilla - onhan näistä paikoista paras katsella ikkunasta ulos ja päivystää pihan tapahtumia. 


Välillä jää leikitkin kesken, kun täytyy katsoa, mihin pihalla oleva tirppa lentää...


maanantai 13. lokakuuta 2014

Namistelua

Pieni koira + suuren suuri luu = parhautta.



Kamalaa, että on tullut päivitettyä blogia viimeksi HUHTIKUUSSA.
Elossa täällä kuitenkin ollaan! Työ ja syksy sekä uuden kämpän etsiminen ovat pitäneet kiireisenä. Pieni on sentään ehtinyt nautiskella elämästä haistelemalla syksyn tuulia, kahlaamalla lehdissä ja nukkumalla päikkäreitä meidän sängyssä.

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Pääsiäisen viettoa ja mysteerilaatikko

Meillä juhlistettiin pääsiäistä ja tervetullutta hengähdystaukoa rauhakseltaan. Oman tarinansa ansaitsee kuitenkin kirpparilta löytynyt mysteerilaatikko tai pikemminkin mysteeripurkki.

Lempäälän kirpputorilla oli myynnissä iso punainen peltipurkki, johon iskin silmäni - tästähän tulisi mainio jauhopurkki! Hintalapussa luki erikoisesti: "Purkki + pääsiäiskoriste, 1,50e". Avasin purkin kannen ja en voinut uskoa silmiäni, kun sen sisältä katseli minua tällainen poppoo:



Päätin kuitenkin ostaa purkin halvalla ja antaa psykedeeliset tipuset Ellulle pääsiäislahjana. Lopputulos oli tämä:





...eikä yksikään pelastunut.

torstai 10. huhtikuuta 2014

Sohvaperuna

Meidän pieni parson on välillä kyllä aivan mahdoton.

Nimittäin mahdoton sohvaperuna. 

Sohvaperunan ohella Ellu on myös maksimaalinen minimaali, joka piiloutuu ovelasti sänkyyn. Ellu on näiden kolmen vuoden aikana hionut taktiikkansa ja osaamisensa aivan huipputasolle, ja nykyään hän osaa mönkiä sänkyyn aivan huomaamattomasti. Peiton alla on Ellun mielestä aivan paras nukkua.



Ja siis "huomaamattomasti" todella tarkoittaa huomaamattomasti. Vaikka sänky olisi pedattu, sängynpeitteineen ja koristetyynyineen kaikkineen ja pinta näyttäisi sileältä ja normaalilta, saattaa pinnan alla lymytä pieni parson. Ellu osaa nimittäin mönkiä nukkumispeiton alle pieneksi mytyksi tai makkaraksi siten, että päiväpeiton helma ei liikahdakaan.

Super-dog!

Ellun taktiikkaan liittyy myös loppuunhiottu ja taidolla toteutettu hämäysliike. Tämä hämäysliike toteutetaan iltaisin seuraavasti: Ellu menee silmät ristissä, häntä alhaalla ja erittäin väsyneenä tapittamaan boksiaan. (Ellu siis nukkuu yöt eteisessä omassa boksissaan.) Tätä tuijottelua jatkuu jonkin aikaa ja Ellu näyttää siltä, kuin pienessä parsonpäässä eivät herneet oikein kohtaisi. Usein tapittelun huomattuamme joko minä tai Ville toteamme Ellulle "Mee nukkumaan vaan, sä oot ihan väsynyt" ja unohdamme koko asian luullen, että Ellu menee boksiinsa nukkumaan. 


Sillä välin, kun me jatkamme iltatoimiamme, Ellu käveleekin tyynen rauhallisesti makkariin, hyppää sänkyyn ja piiloutuu peittojen alle. Usein nukkumaan mennessämme löydämme sängystämme pienen palleron, joka tuhisee tyytyväisenä - henno siinä sitten toista häätää sängystä. Onneksi Ellu meidät huomattuaan mönkii itse jälleen kerran boksiaan tapittamaan, mutta tällä kertaa menee sen sisään omien peittojensa alle nukkumaan.

PS: Välillä sänkyyn on eksynyt myös lelu: