PRIVATE. 

Do not enter.

Yeah, well...hi.

Pikku apulainen!

Taas alkoi juoksut Ellulla! Nähtävästi meidän pikkutyttönen nyt sitten tosiaan kuuluu tähän joukkoon, jolla tulee juoksut kolme kertaa vuodessa. Juoksut sattuivat nyt kyllä ajallisesti hyvään kohtaan, kun ei ole koirakursseiluja kesken tai mitään, pystytään siis ihan kotona hengaamaan. Ellu on taas ollut kovin läheisyyden- ja hellyydenkipeä, haluaisi syliä ja silityksiä koko ajan. On myös ollut rauhallisempi kuin tavallisesti, nukkuu paljon, ja lenkkeilykin sujuu mallikkaasti, ei oo hihnassa tempomisia kun pitää jokainen toisen koiran jalanjälki nuustaa tarkasti. :) Jostain syystä myös kontakti on parantunut paljon viime aikoina, Ellu ottaa lenkillä tosi hyvin silmäkontaktia (josta saa välillä namin, välillä kehun). Hassua, sillä ei olla mielestämme tehty nyt vähään aikaan mitään kovin erikoista...liekö hormooneja vai mitä, mutta nyt toimii kontakti! Nautitaan siis siitä.

On kokonaan unohtunut päivittää tänne Ellun apulaisena oleminen: kasattiin tässä yksi päivä nimittän uutta tv-tasoa ja Ellu siinä vieressä kovin parsonmaisesti tarkkaili, mitä teimme. Kyllä se niin vaan on, että parsonit tykkää osallistua kaikkeen tekemiseen!

"Saako noit tappeja syödä?"

(Nuuhkimisen jälkeen tappeja työnnettiin lattiaa pitkin nenällä eteenpäin.)

Naamapesu!

"Siis hei kamoon, kato nyt tätä pläänii! Te ootte kokoamas tätä ihan väärin!"

Hepulointia ja päivystämistä

Kylläpäs taas on ollut kiirettä, ei ole ehtinyt blogiakaan päivittää...anteeksi lukijoille, yritän parantaa tapani tästedes.

Ensimmäisenä kuulumisena se, että agility-kurssi saatiin päätökseen. Alkeiskurssi kesti kuusi kertaa, joiden puitteissa tutustuimme esteisiin ja harjoittelimme niitä yksittäin sekä hieman pitempinä, monen esteen pikkuratoina. Ellu hiffasi kaikki esteet aika hyvin, tosin kontaktiesteissä alastuloa pitää vielä harjoitella (tarkoitus kun olisi saada koira tulemaan alas niin, että etutassut ovat maassa ja takatassut vielä esteellä, nyt Ellu ponkaisee vielä välillä innokkuudessaan liian äkkiä esteeltä pois). Viimeiselle kerralle emme valitettavasti päässeet Ellun vatsavaivojen takia (kestivät onneksi vain päivän, ei mitään vakavaa), mutta sitä edellisellä kerralla menoa ja meininkiä kyllä riitti! Siitäpä seuraavaksi:


Ellu oli superinnoissaan heti alusta alkaen - itse asiassa hieman liiankin täpinöissään, nimittäin heti kun päästin Ellun irti ja lähdimme harjoittelemaan keppejä, ei mennyt kauaa kun pikkuinen sai superhepulin: yhtäkkiä Ellu sekosi intoonsa ja lähti vinttikoiramaisen nopeasti juoksemaan sisäkenttää ympäriinsä:

"JEEEEE-MÄ-JUOKSEN-NYT-NIIN-KOVAA-KUIN-MÄ-VAAN-IKINÄ-PÄÄSEN-AAAAA-PUTKI-JEE-HYPPYESTE-JEE-OMG-TÄÄ-ON-NIIN-SAIRAAN-KIVAA-ETTEN-VARMASTI-PYSÄHDY-VAIKKA-MAMMA-TUOLLA-JOTAIN-HUUTELEE-WHIIIIIIIIIII!"

Nauruhan siinä pääsi karkaamaan itse kultakin kurssin koirakolta, oli se Ellun meno aika hauskaa katseltavaa, vaikka ei ehkä niin toivottavaa...noh, parin minuutin kuluttua sain Ellun takaisin hihnaan rauhoittumaan ja otimme paussia. Luulin, että Ellu olisi siinä vaiheessa saanut kaikki höyryt päästettyä ulos, mutta ei, tunnin lopuksi se kun sai päähänsä vetää toiset samanmoiset rundit UUDESTAAN. Oh dear. Ellun seuraan innostui juoksemaan myös yksi toinen koira, villakoira, jonka kanssa Ellu veti muutaman minuutin supernopeaa jahtaamisleikkiä:

"WHIII-MÄ-SAIN-TAAS-HEPULIN-AAAA-JEE-SAIN-KAVERIN-TOSTA-VILLAKOIRASTA-JEE-NYT-MENNÄÄN-KYL-NIIN-KOVAA-KUIN-VAAN-IKINÄ-PÄÄSTÄÄN-HAAAAA-PUTKI!-HAAAA-TOINEN-PUTKI!!-ET-SAA-MUA-KIINNIIIIIIIII!"


Tämän pyrähdyksen jälkeen molemmat koirulit olivat aika läkähdyksissä, ja me omistajat puolestaan hieman noloina, mutta ennen kaikkea suupielet kipeinä - kyllä sen verran oli tullut naureskeltua koirien temppuiluille. Kurssin vetäjäkin naureskeli, että ehkä tähän on tällä kertaa hyvä lopettaa...hehe.

"Okei nyt mul on aikaa kuunnella...niin mitä tehdään?"

Kotona Ellu onneksi rauhoittuu, vaikka välillä hieman päivystääkin olkkarin sohvalla istuen ikkunasta ulos. Lähelle pitää kylmällä päästä, ja nyt parasta on ollut sylissä istuminen ja makaaminen, peiton alle mönkiminen ja sohvatyynyn alla tuhiseminen.

 

Agiliitelyä

Tänään oltiin toisen kerran harjoittelemassa agilityä Sport Dog Parkin alkeiskurssilla. Hauskaa oli tälläkin kertaa! :) Ellu oli todella innoissaan, eikä meinannut nahoissaan pysyä: superinnokkuus purkautui ajoittain haukuntana, mutta adrenaliinihöyryt helpottuivat kun oli meidän vuoro treenailla (mentiin järjestyksessä koirakoittain). Sillä aikaa kun muut treenasivat vuorollaan jotain uutta estettä, saivat odottajat tehdä tuttuja esteitä. Teimmekin Ellun kanssa odotteluajalla mutkaputkea, perusputkea, pussia, hyppyä ja keppejä. Lisäksi leikitimme Ellua kontaktin parantamiseksi yhdellä sen lempilelulla ja kävelytimme ympäri hallia. Puuhailu rauhoitti Ellua ja energia pääsi purkaantumaan paremmin. Kamera on edelleen kadoksissa eikä uutta ole vielä tullut ostettua, mutta tässä yksi kuva Villen kännykän gallerian uumenista (saatiin sentään joku kuva napattua!):

Ohjeita kuunneltiin tarkasti!

Ellulle uusina esteinä tuli tänään kepit ja kontaktiesteistä puomi. Joka kerta siis kertaillaan vanhaa, mutta opitaan myös uusia esteitä. Kotiläksyksi tuli kontaktiesteiden alastulon harjoittelua, eli esimerkiksi sohvatyynyn päällä seisomisen avulla opetetaan koiraa pitämään takapää tyynyllä ja etutassut lattialla. Tätä siis meillä luvassa ensi viikolla! Olisi hauska myös ostaa joku hulavanne tai muu rinkula, jonka läpi Ellua voisi opettaa hyppäämään - onko ideoita mikä rinkula ois hyvä?

Tällaisia kuulumisia tänään! :)

Pikakuulumiset!

Pahoittelut lukijoille blogin päivittämisen kestämisestä. Osasyynä ovat olleet omat kiireet, mutta the main reason on ollut se, että olen onnistunut kadottamaan kamerani. Ei mitään tietoa missä se on ja että onko se kenties varastettu. Tästä johtuen ei siis ole päivitellä mitään kuulumiskuvia.

Mutta sitten asiaan. Pääsimme Ellun kanssa SportDogParkin vetämälle alkeis-agilitykurssille, joka alkoi viime sunnuntaina. Ryhmäämme kuuluu meidän lisäksi kuusi koirakkoa: on pieniä ja isoja koiria, suurin osa narttuja, ja kaikki tulevat hyvin toimeen keskenään. Meidän iloksemme mukana on myös yksi jackrussellinterrieri. :) Ohjaajana toimii Anna Parviainen, jolla on jo kunnioitettavat 18 vuotta agiharrastamista takana - respect! Ekalla kerralla treenasimme perinteisesti hyppyä ja putkea, ja Ellulle uutena asiana tuli pussi (eli putki, joka jatkuu "pussina", jonka läpi koiran pitää ryömiä). Ellu tykkäsi kovin harjoittelusta ja pysyi hyvin hallinnassa, vaikka ekat minuutit olikin aika adrenaliinihöyryissä. Siitä kuitenkin nopeasti rauhoittui ja namit kiinnostivat kovin! Hauskaa oli, odotamme innolla jo ensi kertaa! Toivottavasti silloin olisi jo kamera messissä, nyt viime sunnuntain kuvat agiharkoista ovat kadoksissa...

Tällaista siis tällä kertaa. Sunnuntaina tulossa taas uusi päivitys sen kerran agiharkoista! :)

Hauskaa joulua kaikille lukijoille! :)

Joulun odotusta ja lapsivieraita

Ihanaa, kun on joulukuu! Täällä meillä niin isot tontut kuin pieni koiratonttunenkin odottavat jo innolla joulua. Ellu on ottanut uuden sohvan myötä asiakseen tonttupäivystyksen olkkarin ikkunan luota: nyt näkee katsella!

Myös kotiaskareita valvotaan tarkasti:

Ellun juoksujen takia elo on ollut hyvinkin epäparsonmaista viime aikoina: pieni on nimittäin lähinnä halunnut vain levätä ja nukkua, tavanomaista parsonhulinaa ei ole kauheasti näkynyt. Nyt juoksut ovat onneksi jo ihan lopuillaan ja ellumainen meininki kohollaan. Kohta pääsemme taas koirapuistoilemaan ja metsässä juoksentelemaan. :)

Myös lapsivieraita olemme saaneet kyläilemään. 2-vuotias Hilla ja 1-vuotias Oliver ilahduttivat meitä ja Ellua vierailullaan. Ellu sai hyvää "lapsitreeniä" ja lapset puolestaan "koiratreeniä". :) Oli ihana huomata, miten Ellukin on alkanut rentoutua paremmin lasten seurassa. Alku on yhä aikamoista hulinaa, kun on suuret meiningit päällä ja Ellu haluaisi kovin olla lapsen lähellä ja pusutella, mutta jonkin ajan kuluttua alkuriemuista Ellukin rauhoittuu, eikä ole enää niin superkiinnostunut lapsista. Edistystä on siis tapahtunut!

Hilla tykkäsi kovin heitellä Ellulle nallelelua

Välillä rauhoituttiin ja istuttiin vierekkäin (Ellu jo aika väsyneenä :D)