keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Seitsemän vuotta, seitsemän hammasta

Hiphei ja kesäkuulumisia! Kesä alkoi Ellulla vähän harmillisesti. Hammaskiven poiston yhteydessä eläinlääkärimme Unna huomasi, että pari Ellun hammasta heilui siihen tahtiin, että ne pitäisi poistaa. Toinen hampaista oli jo melkein läpimätä...Varasimme siis uuden ajan vielä tälle operaatiolle. Ellu-parka taisi toisella kertaa tietää, mikä häntä odottaa, sillä silloin eläinlääkäriin saapuessamme hän olisi hyvin mieluusti jäänyt boksiin autoon...

Hampaiden poisto meni hyvin. (Tosin nukutusainetta vastaan Ellu taisteli kovin. Ei olisi nimittäin millään halunnut rauhoittua vaan lihakset täristen yritti väkisin pysyä pystyssä, vaikka selkeästi ramasi. Onko muiden parsoneilla samanlaista taistelutahtoa?) Toinen pienempi etuhammas olikin aikojen välissä jo tippunut itsestään pois, joten poistettavaksi jäi loppujen lopuksi ainoastaan alahammasrivistössä ollut viimeinen pieni takahammas. 45 minuutin kuluttua Ellun leuoista oli otettu röntgenit, hammas poistettu ja koira oli jo heräämössä suhteellisen pirteänä. Hienoa palvelua eläinlääkäriasema Oivalta jälleen kerran! 



Nyt Ellulla on sitten suussaan jäljellä seitsemän hammasta. Seitsemän!! Aikamoista...Niitä sitten harjailemme koirien hammastahnalla ja vauvojen minihammasharjalla. Onneksi nämä ovat tulleet vuosien varrella Ellulle jo sen verran tutuiksi, ettei laita harjaamista hanttiin. Josko pysyisivät nämä viimeiset hammasyksilöt suussa tämän kaksikon avulla! 


Hammaspoiston jälkeen juhannuksena juhlistimme munkelon synttäreitä. Seitsemän hammasta ja seitsemän vuotta. Jestas, miten aika vierähtää! Nämä seitsemän vuotta ovat kyllä olleet aivan ihanat ja riemua täynnä, on tuo pikkuparson sentään sellainen ilopilleri, ettei sitä voi kuin rakastaa täysillä!


tiistai 4. huhtikuuta 2017

Leluista

Hip!

Millaisista leluista muiden parsonit tykkäävät? Ellun lempilelu on yleensä mikä tahansa mikä vain vinkuu. Ainakin sen pienen hetken, ennen kuin lelun teurastus tapahtuu - vinkuvan osan esiin kaivaminenhan on sitä parasta puuhaa! Samaten pehmoleluista on aika pian vanut pihalla. Aika hämmästyttävää oikeastaan, miten vähän aikaa siihenkin menee, vaikka suussa on vain ne kuuluisat yhdeksän hammasta!




...tällaista menoa meillä tänään. Vanut oli, vanut meni. :)

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Banaani-Musu täytti vuosia!

Apua, meidän pieni munkelo täytti juhannuksena kuusi vuotta! Hirmuisen nopeasti tuntuu aika rientävän. Synttäreiden kunniaksi Ellu sai tänä vuonna namistella lihapullilla ja banaanilla. 

"...joko sitä nannaa saa?"
Tykkääkö muuten kenenkään muiden koirat banaanista? Ellu tuntuu kuulevan yläkertaan asti, jos alakerrassa napsautetaan banaani auki ja on sen myötä salamana paikalla! Pikaisella googlettelulla baananeista ei ainakaan mitään haittaa tunnu koirille olevan, niistä pitäisi koirankin saada monia erilaisia hivenaineita - ehkä siis hyvä, että Ellu niistä tykkää ja voi antaa välillä jotain terveellisempääkin palasta kuin juustoa, maksamakkaraa tai koirannamia natustettavaksi...

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Päivystämispaikkoja

Onko muiden russelit jotensakin kissamaisia välillä? Ellu nimittäin on!
Hän tykkää kiipeillä sohvan selkänojilla ja käsinojilla - onhan näistä paikoista paras katsella ikkunasta ulos ja päivystää pihan tapahtumia. 


Välillä jää leikitkin kesken, kun täytyy katsoa, mihin pihalla oleva tirppa lentää...


maanantai 13. lokakuuta 2014

Namistelua

Pieni koira + suuren suuri luu = parhautta.



Kamalaa, että on tullut päivitettyä blogia viimeksi HUHTIKUUSSA.
Elossa täällä kuitenkin ollaan! Työ ja syksy sekä uuden kämpän etsiminen ovat pitäneet kiireisenä. Pieni on sentään ehtinyt nautiskella elämästä haistelemalla syksyn tuulia, kahlaamalla lehdissä ja nukkumalla päikkäreitä meidän sängyssä.

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Pääsiäisen viettoa ja mysteerilaatikko

Meillä juhlistettiin pääsiäistä ja tervetullutta hengähdystaukoa rauhakseltaan. Oman tarinansa ansaitsee kuitenkin kirpparilta löytynyt mysteerilaatikko tai pikemminkin mysteeripurkki.

Lempäälän kirpputorilla oli myynnissä iso punainen peltipurkki, johon iskin silmäni - tästähän tulisi mainio jauhopurkki! Hintalapussa luki erikoisesti: "Purkki + pääsiäiskoriste, 1,50e". Avasin purkin kannen ja en voinut uskoa silmiäni, kun sen sisältä katseli minua tällainen poppoo:



Päätin kuitenkin ostaa purkin halvalla ja antaa psykedeeliset tipuset Ellulle pääsiäislahjana. Lopputulos oli tämä:





...eikä yksikään pelastunut.