Kylläpä ollaan Ellun kanssa taas treenattu! Kaikenlaista on tullut harjoiteltua: talvitakissa kulkemista, luoksetuloa, käsittelyä, peruskäskyjä, kerrostalon ääniin totuttamista, odottamista ovella vieraiden tullessa kylään, kosketusalustaa...oppipa Ellu tänään heittämään Villelle femmatkin käskyllä "Yläviis!". :D Paljon on kaikkea siis tehty, muttei toki olla leikkimistä ja olemistakaan unohdettu: puruluun syöminen tai pehmolelun nassuttaminen on edelleen yksi parhaista jutuista (varsinkin olkkarin pehmoisella matolla on Ellusta mukava makoilla).
Talvitakkiin Ellu on nyt onneksi tottunut, ja tänään olimme ensimmäistä kertaa lenkillä talvitakki päällä. Ei ois kyllä voinut parempaan aikaan Ellu takkiinsa tottua, sen verran kylmiä päiviä on luvattu loppuviikolle...Uutta pantaa ei olla vielä(kään) ehditty Ellulle ostaa, jotenkin tuntuu että aina on jotain kiirettä (nyt ei toisaalta olla voitu missään hirmuisesti käydäkään, kun Ellulla on tuo nenäpunkki ollut). Nenäpunkista puheenollen: oireita Ellulla ei onneksi enää ole, joten on menossa pois mokoma punkkero. Ensi viikosta voimmekin sitten turvallisin mielin taas nähdä koirakavereita! :) Silloin myös viimeistään käymme ostamassa sen uuden pannan - vihdoinkin!
Eilen oli taas tämänviikkoinen koirakoulu. Tällä kertaa harjoittelimme nätisti hihnassa kulkemista. Ellu seurasi uskomattoman hienosti sisätiloissa, olin varautunut pieneen ja nopeaan torpedoon, millainen hän lenkeillä välillä on! Seuraamisharjoitus eteni seuraavasti:
- Kun koira ottaa ITSE kontaktin (ei siis huudella nimeä tms.), sanotaan hyvä tai naksautetaan ja annetaan nami. Namin paikkana toimii se puoli, jolla haluaa koiran seuraavan (meillä vasen). Koira palkitaan vasemmalle puolelle polven viereen ja samalla lähdetään liikkelle.
- Heti kun koira katsoo taas ( = ottaa kontaktin), sanotaan taas "hyvä!" ja palkitaan liikkeestä siihen kohtaan, missä koiran halutaan seuraavan. Ei siis pysähdytä.
- Jos koira vetää paljon, voi hitaasti lähteä peruuttamaan ( = hihna löystyy vain, jos koira tulee omistajaa kohti). Tällöin heti taas kun koira kääntyy ja ottaa kontaktin, hihna löysätään ja koira palkitaan namilla polven viereen.
---> Tätä mennään niin kauan, kunnes koira alkaa itse ottaa kontaktia ja tarjoaa sivulla olemista. Sitten vain kävellään eteenpäin ja kehutaan, kun koira kulkee vierellä nätisti ja ottaa kontaktia.
Ah, kylläpä helpotti tämänkertainen koirakoulu! Oltiin itse menty Villen kanssa väärään siinä, että jos Ellu oli lenkillä vetänyt, oltiin pysähdytty, odotettu että katsoo ja sitten palkittu seisaaltaan, eikä liikuttu mihinkään. Tämä kaikki johti sitten jojo-liikkeeseen, jossa Ellu namin saatuaan ponkaisi taas eteenpäin. Nyt sitten aiotaan tehdä näitä hihnaharjoituksia paljon kotona ja ulkonakin (vaikkei se siellä varmasti kovin hyvin vielä suju), eiköhän se Ellukin jossain vaiheessa hihnakäyttäytymisen säännöt opi. :)