Ja taas lääkäriin...

Lääkärirumba jatkuu taas...eilen iltapissillä Ellu kakkasi melkoista ruikulia, josta vähän huolestuttiin ja pääteltiin tarkkailla tilannetta. Yön aikana eteiseen oli sitten tullut lisää hyvin vetistä kakkaa, joten soitettiin aamusta Hervannan eläinlääkäriin ja saatiin onneksi peruutusaika heti aamuksi.

Lääkärissä sitten todettiin, että Ellulla on yksinkertaisestai vatsatauti - sitä on kuulemma nyt täällä päin juuri liikkeellä. Tauti kuulemma yleensä ilmenee ensin juurikin kuumeena ja sitten sen jälkeen alkaa vatsa oireilemaan. Saimme special purkkiruokaa, jonka pitäisi imeytyä tavallista koiranmuonaa paremmin, ja muutaman päivän lääkekuurin. Purkkiruokaa lääkäri suositteli annettavaksi kuutisen kertaa päivässä ihan pieninä annoksina, jotta vatsa tottuu taas ruokaan ja jotta ainekset imeytyisivät paremmin. (Ensimmäinen pikkuannos annettiinkin jo, ja hyvin näytti maistuvan! Taisi olla melkoista herkkua...) Ihan reippaalta Ellu muuten vaikuttaa, nukkuu vain tavallista enemmän eikä tavallinen ruoka oikein maistu, joten sinänsä ei ole syytä huoleen. Muutama päivä tässä nyt vielä tarkkaillaan tilannetta, mutta uskoisin, että kohta on pienokainen jo ihan täpinöissä ja terveenä! :)

Ellu lähettää paljon pusuja kaikille lukijoille! :)

Pienokainen kipeänä

Huhhei, mikä päivä takana! Aamulla vähän ihmettelimme, kun Ellulla oli veto jotenkin poissa, eikä ruokakaan oikein maittanut. Ajattelimme, että hän on varmaan vain väsynyt, ja niinpä Villen mentyä kouluun meikäläinen otti päikkärit Ellun kanssa sohvalla. Nukuimme monta tuntia, jonka jälkeen tarjosin Ellulle uudestaan ruokaa. Oma ruoka ei kelvannut, kävi vain haistamassa kuppia, joten kokeilin pientä määrää lämmitettyä rusinatonta maksalaatikkoa, joka onneksi maittoi. Tämän jälkeen Ellu meni taas nukkumaan, mikä ihmetytti - missä on parsonenergiabuustaukset? 

Kun Ellu seuraavan kerran heräsi, kävimme ulkona pissillä ja tulimme pian takaisin sisälle, kun Ellua ei kiinnostanut ulkona oikein olla. Leikkimisestäkään koiruli ei innostunut, vaan kiipesi väsyneenä syliini. Pitäessäni Ellua sylissäni, huomasin, miten paljon pienokainen tärisee ja on jotenkin kovin lämpimän oloinen - kuumettahan se. Huolestuin kovasti ja soitin Hervannan eläinlääkäreihin, josko sieltä saisi ajan. Heillä oli valitettavasti kaikki ajat jo menneet, ohjeistivat soittamaan päivystävään Tuhatjalkaan. Sieltä olisi ajan saanut vasta iltakahdeksaksi, johon asti en halunnut odottaa. Alkoi suunnaton soittelurumba kaikkiin Tampereen eläinlääkäriasemille, ja lopulta tärppäsi ja sain ajan Nekalan Koirasta ja Kissasta puoli kuudeksi. Iltapäivästä Ellu hieman virkistyi ja tykkäsi olla ulkonakin, ruokakin jo maittoi paremmin - saatettiin Villen kanssa jo hieman huokaista helpotuksesta.

Lääkärillä sitten selvisi, että Ellu on todennäköisesti saanut sivuoireita maanantain ensimmäisestä rokotuksesta (rokotus on tavallaan aiheuttanut samoja oireita kuin taudit, joita ehkäisee). Lääkäri määräsi kuumeeseen ja kipuun lääkkeitä, joilla kuumeen pitäisi pieneltä laskea. 

Nyt iltasella Ellu on taas jo ollut enemmän oma reipas itsensä, varmaankin lääkärin antama ensimmäinen kuumelääke jo hieman vaikuttaa. Katsellaan nyt viikonlopun ajan, että miten hän jakselee, mutta näiltä näkymin kaikki näyttäisi jo hyvältä. :)
Mutta jo oli päivä! Toivottavasti tällaisia ei tule tulevaisuudessa lisää...

Ensimmäinen rokotus ja muita kuulumisia

Nyt ei olekaan vähän aikaan taas tullut päivitettyä tätä blogia. Mitään sen kummempia ei ole tapahtunut, aika perus arkielämää ollaan eletty. Käskyistä ollaan jatkettu ja opetettu seuraavia: istu, tänne, maahan, irti, odottaa. Lisäksi ollaan jatkettu hihnassa nätisti kävelyn opettamista, joka sekin sujuu jo paremmin. Hyvin osaa pienoinen. :) Kiipeillä Ellu haluaisi paljon, yhtenä päivänä hän yritti kiivetä Villen dataus-tuolille (kenties blogia päivittämään?)

Tänään oli Ellulla ensimmäinen rokotus eläinlääkärillä. Paljon mahtui uusia asioita ja ympäristöjä tähän päivään, menimme eläinlääkäriin (Hervannan Eläinlääkärit) nimittäin bussilla ja tulimme kävellen takaisin. Bussissa Ellua vähän jännitti, mutta hän oli silti nätisti meikäläisen sylissä ja katseli ikkunasta maisemia. 

Eläinlääkärissä meni tosi hyvin! Eläinlääkäriasema oli Ellun mielestä ihan mielettömän kiva paikka, siellä kun oli kaksi mukavaa tätiä ja maailman kivoin lääkärisetä - heitä kaikkia olisi ollut hirmu kiva pusutella. Innoissaan Ellu haisteli asemalla ympäriinsä, eikä ollut moksiskaan kun joutui pöydälle tutkittavaksi. Hännänpään mutka nyt sitten varmistui, mutta lääkäri sanoi mutkan olevan vain esteettinen haitta, joten ei ole onneksi syytä huoleen. Ellu sai iloisen, reippaan ja ennen kaikkea terveen pennun paperit! Rokotuspiikistäkään Ellu ei ollut moksiskaan, vaan keskittyi syömään juustoa Villen kädestä. Kiitokset vaan osaavalle ja mukavalle lääkärille. :)

Koirakavereitakin ollaan nähty: Ellu on tutustunut ystäväni perhoskoiraan Migoon (todella kiltti 2-vuotias uroskoira) ja melkein naapurista, seuraavasta rapusta, ollaan löydetty Ellulle viikkoa vanhempi leikkikaveri borderterrieri Bella. Bella kävi meillä yhtenä päivänä Ellun kanssa leikkimässä ja kyllä oli hurjaa menoa! Parivaljakko olisi jaksanut telmiä vaikka aamuun asti - hyvin saivat molemmat energiaa purettua, ja hauskaa näytti olevan! Lisäksi bongattiin, että meidän kanssa samassa rapussa asustaa toinen parsoni, 3,5-vuotias uroskoira, jonka kanssa Ellu on myös tehnyt tuttavuutta ja hieman telminyt pihalla. :)

Ollaan kehitetty Ellulle helppo nami, nimittäin jääpala, jossa on oma kuivamuonanappula sisällä. Sitäkös kelpaa nuolla ja kuljettaa pitkin lattiaa! Se on oikeaa herkkua, ja varmasti jännäntuntuinen suussa kun on niin kylmä!

Älyleluksi kongin lisäksi ollaan käytetty vanhaa tyynyliinaa, johon ollaan kätketty pieniä juustonpaloja niin, että osa on tyynyliinan sisällä ja osa taitettujen kerrosten välissä. Senkin parissa vierähtää Ellulta tovi jos toinenkin, mieletön nuuskiminen ja tuhina vain kuuluu kun hän tassuillaan penkoo tyynyliinaa. (Sen kanssa on kiva leikkiä myös vielä senkin jälkeen, kun namit on jo löydetty... :D)

PS: Ellu on muuten virallisesti kasvanut! Lenkillä ollessamme yksi mies, joka käveli ohitsemme, nimittäin tokaisi seuraavasti: "Hehe, siinä taitaa olla Hervannan toiseksi pienin koira!" Toiseksi! Wohoo! :D 

Pikaista päivittelyä

Nyt pikainen päivitys kaiken kiireen keskellä. Ensinnäkin, leikkasimme tänään taas Ellun kynnet ja koko sessio sujui jo paljon paremmin! Rimpuilua ja vinkunaa toki oli, mutta Ellu rauhoittui sylissä nopeammin ja paremmin. :) (Kiitokset Riitalle hyvän tekniikan näyttämisestä!)

Tänään Ellu tutustui lenkillä taas uusiin ihmisiin, kun tapasimme koululaisia. Ellu tulee kyllä kaikenlaisten ihmisten kanssa tosi hyvin toimeen, hän on nyt tavannut lapsia, nuoria, aikuisia ja vanhuksia ja hyvin menee. :) Ihmettelyä aiheuttavat lähinnä tavarat, kuten yhden mummun rollaattori, jota piti kierrellä, katsella ja nuustella varovasti. 

On meillä kyllä maailman ihanin hauveli, on se semmonen nöpönenä tuo Ellu! <3

Sukulaisia ja ystäviä kylässä

Hiphei, Ellulla on ollut kyllä hyvin täyteinen viikonloppu! Paljon on nimittäin käynyt sakkia meillä kääntymässä ja Ellua moikkaamassa - hyvä vaan, tottuupi erilaisiin ihmisiin. Eilen meillä oli kylässä Villen kaveri Juha ja mun kaveri Satu ja sitten illemmalla tulivat vielä Villen sisko ja hänen poikaystävänsä Ellua moikkaamaan. Tänään sunnuntaina puolestaan tulivat meikäläisen vanhemmat ja sisko miehineen Ellua katselemaan ja meille vierailemaan. Kyllä Ellun kelpasi kun oli niin monta leikittäjää ja rapsuttajaa tänä viikonloppuna! :)

Eilen kävimme siellä Hervannan Mustissa ja Mirrissä pentuhulinoitsemassa, mutta tällä kertaa hieman huonolla tuurilla: Ellun kokoista leikkikaveria kun ei ollut, sillä kaikki muut pennut olivat tällä kertaa jo paljon Ellua vanhempia (5-6kk) ja kookkaampia. Viimeksi hulinoitsemassa oli kuulemma ollut paljon Ellun kokoisia, joten toivotaan, että ne kaverit tulisivat sitten taas seuraavalla kerralla telmimään. :) 

Iltasella Ellu tutustui siskoni koiriin labradorinnoutaja Tarmoon ja susikoirannäköiseen sekarotuiseen Caroon. Hyvin meni! Ellu olisi kovin halunnut leikkiä isojen koirien kanssa, mutta hänen täytyy vielä kasvaa, ennen kuin voivat alkaa yhdessä leikkimään - Ellu kun on vielä suunnilleen Tarmon pään kokoinen. :D

Parsonlenkkeilyä ja muutama sana seinästä...

Eilen torstaina kävimme Ellun ensimmäisellä parsonlenkillä! Kokoonnuimme porukalla Kaupissa ja lähdimme parkkikselta kuntopoluille lenkkeilemään kolmen kilometrin lenkkiä. Ellu jaksoi todella hienosti! Muutaman kerran kannoimme häntä sylissä, mutta suurimman osan matkasta Ellu käveli ihan itse. Hieno suoritus, vaikka onkin kovin pieni. :) Hihnakäyttäytymisessä Ellu koki parsonlenkillä muodonmuutoksen, siitä lisää seuraavaksi:


Ellulla on ollut hihnakäyttäytymisessä ja pissillä käymisessä nyt jonkin aikaa temppuilua: Sisällä etsitään paikkaa, ja kun tämän huomaamme ja viemme hänet hihnassa ulos, katoaa pissihätä saman tien. Ellu istahtaa kivetykselle ja nuustelee ilmaa rauhassa, kunnes alkaa vinkua sisälle. Sisällä sitten tehdään pissit heti paperille, mikäli ei ehditä häntä heti taas nappaista ulkona käymään. Hihnassa ei siis kotona ole juurikaan liikuttu, istuminen taitaa olla tämän hetken "juttu". Voinkin siis ylpeästi sanoa, että meidän koira istuu todella hienosti hihnassa! Heh... :D
Noh, parsonlenkillä Ellu tosiaan koki tämän muodonmuutoksen (joka kesti tosiaan siis vain lenkin ajan). Lenkillä nimittäin iski tälle pikkuiselle hirmuinen veto päälle! Kurkku suorana piti kiskoa eteenpäin eteenpäin eteenpäin - mistähän sekin tuli? Kotona iltapissillä väsytettiin puolestaan jälleen kerran istumalihaksia. Hassua toimintaa. Toivottavasti hän jonkin ajan kuluttua lopettaisi tuon istumistemppuilunsa, jotta pääsisimme treenailemaan nätisti hihnassa olemista. Jos koira ei liiku mihinkään, on se harjoitteleminen nimittäin himppasen hankalampaa...


Niin, sitten piti vielä laittaa muutama sana seinästä: tänään kotiin tullessamme (olimme molemmat olleet parisen tuntia poissa) huomasimme, että Ellu oli käynyt hieman natustelemassa seinää (sellaista jotain puuta olevaa seinänkappaletta, ei sentään betoniseinää), nimittäin pieni pala puuttui kulmauksesta. Leikitty oltiin kuitenkin myös jättämillämme leluilla, sillä ne olivat siirtyneet ja lisäksi kongiin jättämämme maksamakkaranpala oli päätynyt parempiin suihin - jotain järkevääkin oltiin siis puuhailtu. :) Täytyypi nyt katsella, miten tuo seinä alkaa Ellulle maistua, että pitääkö ottaa järeämmät keinot (esim. etikka) avuksi tähän pikkunälkään ja naposteluun...

Muuten Ellu on pärjäillyt kotona hyvin nyt, kun meillä on koulu alkanut. Kun tulemme kotiin, hän on kopassaan, varmaan juuri nukkunut ja herää oven avaamiseen. Lelujen kanssa hän on aina nähtävästi leikkinyt, ja kerran oli uudelleen sisustettukin, kun kenkätelineemme löytyi keskeltä eteistä. :D

Huomenna olisi tarkoitus suunnata Hervannan Mustiin ja Mirriin, siellä on nimittäin pentuhulina klo 11! Toivottavasti Ellu saisi sieltä uusia kivoja pentukavereita! :)

Metsäretki

Tänään iltapäivällä lähdimme samoilemaan Hervannan metsiin. Ajelimme autolla läheiseen metsään ja lähdimme polkuja pitkin tallaamaan ja tutustumaan ihan uusiin ympäristöihin. Ellu tallusti metsässä kuin vanha tekijä, hän oli aivan innoissaan siellä! Annoimme hänen juoskennella vapaana polkua pitkin ja hienosti meni, Ellulla taisi olla oikein kivaa ainakin menosta päätellen. :) 

Emännälläkin oli oikein kivaa siihen asti, kunnes huomasimme että metsässä on ihan törkeän paljon hirvikärpäsiä - tällaisella tukkapehkolla kuin meikäläisellä on, hirvikärpäset ovat aikamoinen kauhistus. Kotiin saavuttuamme valjastinkin Villen käymään pääni ja vaatteemme läpi, ja löydettyjen hirvikärpästen määrä nousi lopulta seitsemään - hyi! Ellu ei semmoisista onneksi välittänyt, eivätkä nekään Ellusta, joten hän saastui sentään kaikenmoiselta ällötykseltä...kärpäsiä lukuunottamatta metsäretki oli oikein hauska ja antoisa, menemme ehdottomasti tutustumaan pian uudestaan uusiin paikkoihin! (Tosin tuohon samaiseen metsään meikäläistä taitaa olla vähän aikaa ihan turha houkutella...)