Kylläpä ollaan Ellun kanssa taas treenattu! Kaikenlaista on tullut harjoiteltua: talvitakissa kulkemista, luoksetuloa, käsittelyä, peruskäskyjä, kerrostalon ääniin totuttamista, odottamista ovella vieraiden tullessa kylään, kosketusalustaa...oppipa Ellu tänään heittämään Villelle femmatkin käskyllä "Yläviis!". :D Paljon on kaikkea siis tehty, muttei toki olla leikkimistä ja olemistakaan unohdettu: puruluun syöminen tai pehmolelun nassuttaminen on edelleen yksi parhaista jutuista (varsinkin olkkarin pehmoisella matolla on Ellusta mukava makoilla).
Talvitakkiin Ellu on nyt onneksi tottunut, ja tänään olimme ensimmäistä kertaa lenkillä talvitakki päällä. Ei ois kyllä voinut parempaan aikaan Ellu takkiinsa tottua, sen verran kylmiä päiviä on luvattu loppuviikolle...Uutta pantaa ei olla vielä(kään) ehditty Ellulle ostaa, jotenkin tuntuu että aina on jotain kiirettä (nyt ei toisaalta olla voitu missään hirmuisesti käydäkään, kun Ellulla on tuo nenäpunkki ollut). Nenäpunkista puheenollen: oireita Ellulla ei onneksi enää ole, joten on menossa pois mokoma punkkero. Ensi viikosta voimmekin sitten turvallisin mielin taas nähdä koirakavereita! :) Silloin myös viimeistään käymme ostamassa sen uuden pannan - vihdoinkin!
Eilen oli taas tämänviikkoinen koirakoulu. Tällä kertaa harjoittelimme nätisti hihnassa kulkemista. Ellu seurasi uskomattoman hienosti sisätiloissa, olin varautunut pieneen ja nopeaan torpedoon, millainen hän lenkeillä välillä on! Seuraamisharjoitus eteni seuraavasti:
- Kun koira ottaa ITSE kontaktin (ei siis huudella nimeä tms.), sanotaan hyvä tai naksautetaan ja annetaan nami. Namin paikkana toimii se puoli, jolla haluaa koiran seuraavan (meillä vasen). Koira palkitaan vasemmalle puolelle polven viereen ja samalla lähdetään liikkelle.
- Heti kun koira katsoo taas ( = ottaa kontaktin), sanotaan taas "hyvä!" ja palkitaan liikkeestä siihen kohtaan, missä koiran halutaan seuraavan. Ei siis pysähdytä.
- Jos koira vetää paljon, voi hitaasti lähteä peruuttamaan ( = hihna löystyy vain, jos koira tulee omistajaa kohti). Tällöin heti taas kun koira kääntyy ja ottaa kontaktin, hihna löysätään ja koira palkitaan namilla polven viereen.
---> Tätä mennään niin kauan, kunnes koira alkaa itse ottaa kontaktia ja tarjoaa sivulla olemista. Sitten vain kävellään eteenpäin ja kehutaan, kun koira kulkee vierellä nätisti ja ottaa kontaktia.
Ah, kylläpä helpotti tämänkertainen koirakoulu! Oltiin itse menty Villen kanssa väärään siinä, että jos Ellu oli lenkillä vetänyt, oltiin pysähdytty, odotettu että katsoo ja sitten palkittu seisaaltaan, eikä liikuttu mihinkään. Tämä kaikki johti sitten jojo-liikkeeseen, jossa Ellu namin saatuaan ponkaisi taas eteenpäin. Nyt sitten aiotaan tehdä näitä hihnaharjoituksia paljon kotona ja ulkonakin (vaikkei se siellä varmasti kovin hyvin vielä suju), eiköhän se Ellukin jossain vaiheessa hihnakäyttäytymisen säännöt opi. :)
Olipas kiva nähdä eilen, varmaan tässä törmätään toistekin ja näen Ellun ihan livenä :) Linkitin teidän sivut meidän sivuille, ei varmaan haittaa.
VastaaPoistaMielenkiinnolla luin tuosta hihnassa kulkemisesta, oon kans pysähtynyt, kun koira kiskoo, ilmeisesti siksi Luna hakee pihalla namin nopeasti ja juoksee sen jälkeen täysillä eteenpäin... Täytyisi taas skarpata harjoittelun kanssa. Tsemppiä myös teille!
Juu, oli kyllä kiva nähdä! :) Ja kiva vaan kun linkitit meidät, pitääpi teidätkin lisätä tuonne meidän listaan.
VastaaPoistaJoo, voidaan kyllä suositella tota hihnakäyttäytymistä ja sen opettelua...vaikeetahan se on näin tempperamenttisilla koirilla, mutta saatiin hyvä neuvo meidän koirakouluttajalta: ensin metsään tai kentälle koira vapaaksi kuluttamaan liika energia pois tai vaihtoehtoisesti sisällä älytehtävillä energiaa pois, ja sitten hihnaa harjoittelemaan -> koiran keskittymisen pitäisi olla parempi sitten.
Tsemppiä! :)
Ihan totta, että liika energia on hyvä saada ensin pois... Eilen, kun tehtiin tunnin metsälenkki, niin kotiin päin ei enää jaksanut tyttö vetää ;)
VastaaPoista:D Tämä kikka siis toimii käytännössä! :D
VastaaPoista