Onpa vierähtänyt aikaa viimeisestä blogipäivityksestä! Paljon on taas tapahtunut. Meillä on ollut paljon yökylävieraita nyt parin viikon aikana, joten Ellulla on riittänyt ihmeteltävää. Vieraisiin varauduttiin Ellun kannalta nameilla, luilla ja uudella lehmälelulla, joka kuitenkin nykyään on jo paremmat päivänsä nähnyt:
Tärkeimpänä etappina yökylävieraiden kanssa oli Ellun totutus vauvavieraaseemme Oliveriin, mikä sujui oikein hyvin. Ellu oli todella kiinnostunut Oliverista ja olisi koko ajan halunnut nuustella ja pusutella tätä. Laitoimmekin Ellun välillä rauhoittumaan koiraportin taakse, jotta Oliver sai rauhassa temmeltää olkkarissa, mutta jopa portin takaa Ellun piti tarkkaan katsella, mitä pikkuinen puuhaa - häntä kovasti heiluen, tietysti! Todella iloisia olemme tästä, ihanaa että Ellu otti pikkuvauvelin ongelmitta vastaan. :)
Viime viikonloppuna teimme Salon reissun ja kävimme mökillä kesänaloitusmeininkejä ihmettelemässä. Ellu oli todella väsynyt mökille aamupäivästä mentyämme, koska oli herännyt aikaisin eikä ollut nukkunut ennen mökkireissua - tämä sitten purkautui haukahteluna ja säntäilynä, joten laitoimme Ellun nukkumaan ja rauhoittumaan autoon hänen omaan boksiin. Tämä oli hyvä ratkaisu, sillä Ellu sai unta nuppiin ja me saimme ulko- ja sisäsiivoukset hoidettua. Ellun herättyä otimme hänet mökkiin sisälle, jossa koiruli leikki palloilla, piilotti siankorvaa ja nassutti luita. Mökissä Ellu rentoutui selkeästi, vaikka oli paljon ihmisiä ympärille.
Hyvin Ellu myös uskoi, ettei pöydän vieressä syöminkien aikana ole hänen paikkansa. Mökillä meillä nimittäin on kaksi tärkeää sääntöä, jotka toki pätevät kotonakin: Ellua ei pöydän ääressä istuttaessa huomioida ollenkaan (eli Ellulle ei puhuta paitsi jos pitää jostain kieltää, eikä sitä rapsuteta) ja pöydästä ja keittiön tasoilta ei Ellulle saa antaa ruokaa. Nämä säännöt ovat olemassa sen takia, että emme halua että Ellu oppii kerjäämään ruokaa tai huomiota pöydästä - meillä kotona Ellu ei saa keittiöön ollenkaan meidän siellä ollessa edes tullakaan, muut huoneet ovat sitten hänen aluettaan. Selkeintä on, kun koiralle on kaikkialla aina samat säännöt.
Sunnuntaina ennen lähtöämme kävimme vielä moikkaamassa Ellun "poikakaveria" Ludoa, joka on jackrussellinterrierin ja mäyräkoiran sekoitus - hauska elukka! Hyvin tulivat nämä kaksi taas toimeen. Jahtaamis- ja painimisleikeistä väsynyt Ellu nukahti automatkalla tyytyväisen oloisena boksiinsa. :) Kiitokset vaan Ilonalle ja Artolle kun saimme taas tulla kyläilemään! :)
Nyt täällä Tampereella otammekin ihan rauhallisesti tätä alkuviikkoa. Ellulla on ollut niin jännittävät ja varmasti stressaavatkin muutamat päivät tässä, että on hyvä että saapi pikkuinen hengähtää ja ihan vain oleskella rauhassa meidän kanssa. Kotona on hyvä olla taas itse kunkin, home sweet home!
