Agiliitämistä ja temppuilua!

Viime lauantaina treffasimme pitkästä aikaa Minni-koiran ja menimme porukalla Hervantajärven metsiin samoilemaan. Ellu ja Minni juoksivat mökkyräisessä maastossa kuin vanhat taitajat ja jahtasivat ja jallittivat toisiaan kerta toisensa jälkeen paikoin melko mutaisestakin maasta huolimatta. Vähän ihmettelimme, kun Ellu oli metsässä jotensakin äreä Minnille, murisi ja ärisi välillä, kun kutsuimme koirat luokse ja annoimme namia - syy selvisikin sitten kotona, kun huomasimme, että Ellulla oli alkanut juoksut - TAAS. Kolmannet juoksut jo tänä vuonna! Mutta voipi näinkin olla, googlettelun ja kirjojen selailun jälkeen selvisi, että narttukoirien juoksut on koirasta riippuen 1-3 kertaa vuodessa. Jotenkin sitä oli itse niin jämähtänyt ajatukseen kaksista juoksuista vuodessa, mutta näinpä meillä sitten onkin kolme. Huh!

Parastahan näissä juoksuissa oli ajoitus: lauantaina siis tosiaan alkoivat ja sunnuntaina oli luvassa Tapien ( =Tampereen pikkukoirat ry) järkkäämä agilityyn tutustuminen. Way to go! Siinä sitten paniikkisähköpostien jälkeen onneksi selvisi, että Ellu saa osallistua agilityyn, kunhan laittaa juoksuhousut jalkaan ja vuorottelee kentälle myös agiliitämään tulevan uroksen kanssa. 

Agitutustuminen pidettiin Meirän hallilla (http://www.meiranhalli.com/), ja siellä oli suoraan sanottuna SUPERKIVAA! :) Ellu oli innoissaan, kun pääsi hyppelemään esteitä ja juoksemaan putken läpi. Ohjaajamme kehui, että Ellussa olisi paljon potentiaalia agiliitäjäksi, niin hyvin se kuulemma suoritui asioista ensikertalaiseksi - ja hauskahan sitä Ellun menoa oli katsellakin! Näytti todella pieni koira nauttivan liitämisestä. :) Näin tutustumiskerralla ehdimme katsastaa vain putkeen menemisen, esteen yli hyppäämisen ja kontaktiesteen, mutta hauskaa oli silti! Onkos lukijoilla suositella mitään hyviä agilityn alkeiskursseja? Ohjaajamme vinkkasi Ideaparkin vieressä sijaitsevasta Sportdogparkista ja sen kursseista, mutta oisko lisää vertailukohteita ja kokemuksia? 

Loppuun vielä video yhdeltä illalta, kun kokeilin Ellun kanssa joitain tuttuja temppuja lenkiltä ylijääneiden namien kanssa:

Koulutuksesta ja kurista

Nyt ollaan taas pitkästä aikaa kunnostauduttu Ellun koulutuksessa. On jäänyt koulutukset ja temppujen opettelut muiden kiireiden takia vähän retuperälle viime aikoina, mutta nyt taas jaksaa ja ehtii! Uusina temppuina on opeteltu muun muassa Kumpi käsi?, jossa Ellun pitää lelun tai namin saadakseen  läpsäyttää tassullaan sitä nyrkkiä, jonka sisällä palkinto on. Myös Karhu!-käskyä ollaan harjoiteltu: tällöin Ellun pitää nousta takajaloilleen seisomaan. Hauskaa katsoa kun Ellu edistyy ja oppii uutta! :)

Kiireiden takia myös kurista on hieman lipsuttu, joten kurinpalautus on nyt ollut kohdallaan. Mitään sen kummempia rikkomuksia ei me eikä Ellu oo tehnyt, mutta huomattiin tässä yks päivä että meidän superläheisriippuvaiselle koiralle voisi tehdä hyvää suurempi huomioimattomuus ja yksinolo silloin tällöin. Hyvin Ellu yksin kotiin jää meidän kouluun tai töihin lähtiessä, mutta silloin kun me ollaan kotosalla, kaipaa paljon huomiota. Niinpä ollaan nyt otettu sekä omaa aikaa että Ellu-aikaa - tasapuolinen jako on toiminut tähän mennessä hyvin, joten tällä jatketaan.  

Valjaita ei olla vieläkään saatu Ellulle ostettua, pitäisi kyllä! Käytiin jo yhdessä vaiheessa katsomassa ja kokeilemassa potentiaalisia Hurtan valjaita, mutta kyseinen malli oli hieman päästä rispaantunut ja ainoa Ellun kokoa oleva koko kaupassa. Täytyy mennä uudemman kerran katsomaan tässä joku päivä, mikäli hyllyt olisivat nyt täydentyneet. Valjaat olisivat tosi hyvät silloin, kun ollaan lenkkeilemässä muiden koirien kanssa - Ellulla kun on tällöin aina kova veto päällä, mikä ei tee hyvää kurkulle...jos jollakulla on ideoita siihen, miten Ellun saisi koiralenkeillä rauhoittumaan ja kulkemaan vierellä, niitä otetaan ilomielin vastaan! Yksin Ellun kanssa lenkkeiltäessä tämä kulkee nätisti vierellä ja ottaa kontaktia, mutta heti kun joukkoon lisätään toinen koira tai jännittävä ihminen, meno on ihan erilaista, kun pieni on niin täpinöissä. On se pienen koiran elämä vaan niin jännää välillä!

Uusi koirakaveri ollaan myös saatu, nimittäin jackrussellinterrieri Milo. Milo ja Ellu tulivat tosi hyvin toimeen keskenään, joten yhdessä lenkkeilemään menemme ehdottomasti uudelleen! :)

Loppuun vielä video Ellun salaisesta piilopaikasta, johon päästäkseen pienen piti raahata pari sohvatyynyä lattialle ja väkisin mönkiä sohvan peitteen alle. (En muista olenko joskus jo tämän kyseisen videon lisännyt, mutta here it goes anyway!)