Nyt ollaan taas pitkästä aikaa kunnostauduttu Ellun koulutuksessa. On jäänyt koulutukset ja temppujen opettelut muiden kiireiden takia vähän retuperälle viime aikoina, mutta nyt taas jaksaa ja ehtii! Uusina temppuina on opeteltu muun muassa Kumpi käsi?, jossa Ellun pitää lelun tai namin saadakseen läpsäyttää tassullaan sitä nyrkkiä, jonka sisällä palkinto on. Myös Karhu!-käskyä ollaan harjoiteltu: tällöin Ellun pitää nousta takajaloilleen seisomaan. Hauskaa katsoa kun Ellu edistyy ja oppii uutta! :)
Kiireiden takia myös kurista on hieman lipsuttu, joten kurinpalautus on nyt ollut kohdallaan. Mitään sen kummempia rikkomuksia ei me eikä Ellu oo tehnyt, mutta huomattiin tässä yks päivä että meidän superläheisriippuvaiselle koiralle voisi tehdä hyvää suurempi huomioimattomuus ja yksinolo silloin tällöin. Hyvin Ellu yksin kotiin jää meidän kouluun tai töihin lähtiessä, mutta silloin kun me ollaan kotosalla, kaipaa paljon huomiota. Niinpä ollaan nyt otettu sekä omaa aikaa että Ellu-aikaa - tasapuolinen jako on toiminut tähän mennessä hyvin, joten tällä jatketaan.
Valjaita ei olla vieläkään saatu Ellulle ostettua, pitäisi kyllä! Käytiin jo yhdessä vaiheessa katsomassa ja kokeilemassa potentiaalisia Hurtan valjaita, mutta kyseinen malli oli hieman päästä rispaantunut ja ainoa Ellun kokoa oleva koko kaupassa. Täytyy mennä uudemman kerran katsomaan tässä joku päivä, mikäli hyllyt olisivat nyt täydentyneet. Valjaat olisivat tosi hyvät silloin, kun ollaan lenkkeilemässä muiden koirien kanssa - Ellulla kun on tällöin aina kova veto päällä, mikä ei tee hyvää kurkulle...jos jollakulla on ideoita siihen, miten Ellun saisi koiralenkeillä rauhoittumaan ja kulkemaan vierellä, niitä otetaan ilomielin vastaan! Yksin Ellun kanssa lenkkeiltäessä tämä kulkee nätisti vierellä ja ottaa kontaktia, mutta heti kun joukkoon lisätään toinen koira tai jännittävä ihminen, meno on ihan erilaista, kun pieni on niin täpinöissä. On se pienen koiran elämä vaan niin jännää välillä!
Uusi koirakaveri ollaan myös saatu, nimittäin jackrussellinterrieri Milo. Milo ja Ellu tulivat tosi hyvin toimeen keskenään, joten yhdessä lenkkeilemään menemme ehdottomasti uudelleen! :)
Loppuun vielä video Ellun salaisesta piilopaikasta, johon päästäkseen pienen piti raahata pari sohvatyynyä lattialle ja väkisin mönkiä sohvan peitteen alle. (En muista olenko joskus jo tämän kyseisen videon lisännyt, mutta here it goes anyway!)
Hauskoja temppuja olette treenanneet! En ole tuota 'karhua' koskaan kuullut opetettavan, mutta parson hoksaa sen varmaan nopeasti, muutenkin kun kuikuilevat vaikka pöydälle takajaloilla seisten :) Toi on hyvä huomio, ettei koiraa tarvi kotona ollessa koko aikaa huomioida! Meillä kans kulkisi koko ajan perässä, mutta nyt ala- ja yläkerran välinen koiraportti antaa pientä hengähdystaukoa ;) Valjaat on kyllä hyvät siinä mielessä, ettei ota niin paljon kurkun päälle, mutta toisaalta, niissä pystyy koira vetämään vielä vähän enemmän, kun saa koko kropan painolla nojata niihin, luovuttiin Nemon kanssa niistä aika pian.. Sama ongelma, kuinka koirat saisi kulkemaan yhdessä/porukalla vetämättä hihnassa..? Olen huomannut, että kulkevat meilläkin yksin vetämättä, mutta kaksin, puhumattakaan kavereista, tilanne on toinen, eikä siinä namit tai lelut mene sen innostuksen edelle, minkä kaverit saa aikaan... Toisaalta, onko vetämätöntä parsonia olemassakaan :D?
VastaaPoistaJoo niinpä, menevät parsonit jotenki ihan sekaisin heti kun on muuta poppoota lenkillä ympärillä...huhhei! Mä tosiaan sitä Ellun kurkkua säälin ku sillä on poppoossa aina niin kova meininki päällä...hyvä pointti kyllä toikin että valjaissa sitten voi koira mennä koko painollaan eteenpäin. Hmm, täytyy varmaan kokeilla niitä valjaita ja jotenki niiden kanssa sitten totuuttaa Ellua kulkeen nätisti koirapoppoossakin? Jos sais ensin valjaissa sen toimiin niin sitten vois vaihtaa takas kaulapantaan. Ota näistä parsoneista selvää! :D
VastaaPoistaIhana Ellu ♥ Olette kyllä tosi ahkeria kouluttajia, luen aina häpeissäni näitä juttuja, kun omat koirat on kuin pellossa... Mara vetää porukkalenkeillä kuin hinaaja, yksin kuin pikkuhinaaja :-) Valjaat on ihan sen takia, ettei mee taju pannan kuristaessa :-D
VastaaPoistaMara-veikalla on kanssa tapana kaivautua päiväpeiton syövereihin ja pennusta asti sen ykkösturvapaikka on ollut tv-tason takana kaikkien piuhojen päällä :-) Luolakoiria...
Moikka!
VastaaPoistaMeillä oli Balmerin kanssa ihan sama homma aiemmin; hihna pinkeellä koko ajan. Ami sitten taas käveli AINA kuin Kuningatar (joka hän olikin). Alunperin Balmerilla oli valjaat, ja mä ajattelin että teinpäs itelleni karhunpalveluksen koska millaisia koiria varten valjaat on? No VETOkoiria. Well, sitten vuosien päästä kun oli käytetty pantaa, joka kuristi aina toisen pyörtymisen partaalle, huomasin, että kas,kas, Balmerhan EI RÄYHÄÄ toisille koirille niin herkästi, kun onkin valjaat. Mikä taas johtui siitä, että kurkun ympärillä ei ollutkaan sitä ikävää kuristumisen tunnetta toisen koiran lähestyessä. Eli meillä valjaat toimii erittäin jees. Ja mun mielestä parson, joka ei innostuneena vedä, taitaa olla jotenkin kipeä...
Mimi on alunalkaen kävellyt hihnassa TOSI hienosti, vetää koirapuistoon mennessä jne, mutta kun höyryt on päästelty, niin kipittää mun jalan vieressä kuin unelma!Mimille otin valjaat siinä vaiheessa kun tyttö kasvoi sen verran, että oikeesti pelkäsin että katkoo niskansa riehuessaan. Ja innostunut parson voi oikeesti pyörtyä hapenpuutteesta kun panta kuristaa. Nimimerkillä kokemusta on. Ja jotenkin koiran kävely on tasapainosempaa valjaissa kuin pannassa, jos on taipumusta vetää tosissaan!
Välillä sitten (varsinkin ennen näyttelyä) otan Mimille pannan käyttöön. Ihan siis sen takia ettei se näyttelypanta tuu ihan "puskista". Oon meinaan oppinu kokemuksesta...Ekan kerran näyttelyssä kun laitoin Mimille näyttelytaluttimen, niin plikkahan ei osannut kävellä lainkaan, roikku vaan kuin hirressä...että tämmöstä. Meillä on Mimillä Hurtan semmoset selän yli ristiin menevät valjaat (Hurtta Lifeguard) ja ne on toimineet oikein hyvin. Mimi näet tulee muunlaisista valjaista suoraan läpi :-) (isänsä on tunnettu Houdini Ossi)
P.S. Ellu on tosi vinkeän näköinen söpöliini!
Haha, me ollaan just noita Hurtan Lifeguard -valjaita Ellulle mietitty! :D Hyvä tietää että toimivat myös käytännössä! Ja toi on kyllä aivan totta, että kyllähän ne parsonit innostuneena vetävät - AINA. Käy vaan niin sääliksi pienen kurkkua, kun tulee possuröhinää kun on niin kova innostus välillä päällä. :D Aateltiin, että eka kokeillaan Ellun kanssa nyt yleistotuttamista muiden koirien kanssa kävelyyn, eli käveltäis vaan enemmän lenkkejä yhdessä koirakamujen kanssa, ja katotaan, josko sillä lailla saataisiin suurin osa vetämisestä näin pois - toki alussa aina varmasti innostuksesta vetelee, mutta olis se kuitenkin hyvä että jossain vaiheessa lenkkiä sitten vähän rauhoittuis. Sitten seuraavaksi siitä ne valjaat ja niihin totuttaminen - kun ekan kerran valjaita kokeiltiin Mustissa ja Mirrissä, niin Ellu meni aika myrtsin näköiseksi: "Onks pakko?". :D
VastaaPoistaPS: Kiva kun kävit kommentoimassa niin löydettiin teidänkin blogi! :)
VastaaPoista