Ellulle on tässä parin vuoden mittaan kertynyt monia erilaisia älyleluja. Koska ollaan itse havaittu ne kovinkin hyödyllisiksi, ajattelin kirjoittaa niistä arvostelupostauksen. Asiaa hetken mietittyäni koko postaus kuitenkin laajeni ylipäätään koiran aktivointia käsittelemään, mikä taas aiheutti laajuutensa takia ongelmia - niinpä rajasin temppujen ja uusien asioiden opettelemisen, harrastukset sekä lenkityksen eri maastoissa yms. "perusjutut" pois. Postaukset käsittelevät siis vain ja ainoastaan "tavarallisia" aktivoimisharjoituksia, eli suomennettuna: nenätyöskentelyä ja namin etsimistä eri tavoin.
Kenties tästä voisi olla jollekin jotain apua tai vaikkapa inspiraatiota - kaikkia "älyleluja" kun ei tarvitse edes ostaa, vaan tarvitaan vain hieman mielikuvitusta. Seuraavaksi siis meillä käytössä olevia aktivointitavaroita ruuan tai lelujen piilotusta varten:
1) Sanomalehtilaatikko
Käytännössä kyseessä on siis vanha kenkälaatikko, johon on revitty sanomalehden palasia ja joiden sekaan ja väleihin piilotetaan nappuloita. Kätevä tapa antaa esim. ruoka. Sanomalehtien suojeluksiin voi toki piilottaa vaikka mitä, namin sijasta käyvät hyvin myös pienehköt lelut tai puruluut. Edullinen ja toimii: Ellu ainakin saa samasta paketista nenätyöskentelyä ja kaivamisinnon purkamista.
Lisää haastetta: kääräise sekaan muutama nami sanomalehtipaperitollon sisälle.
Plussat ja miinukset:
+ edullinen
+ helppo käyttää uudelleen, ei muuta kuin sanomalehtiriekaleet laatikkoon ja kansi kiinni odottamaan seuraavaa kertaa!
- leikin jälkeen sanomalehden palasia on ympäriinsä
2) Lasagne
Peitto tai isohko tyynyliina taitellaan kerroksittain ja kerrosten väliin piilotetaan nappuloita. Haastetta saa lisäämällä viltin kokoa. Meillä piilotusalustoina ovat toimineet Ellun omat petiviltit. Nykyään käytämme lasagnea enää melko harvoin, mutta pentuna tätä kautta oli helppo totuttaa koiraa nenätyöskentelyyn, kun alusta ei ollut kovin vaativa. Ellu kyllä muuten hyödyntää peittojaan, milloin sinne piilotetaan siankorva, milloin tennispallo - tallessa on!
Plussat ja miinukset:
+ edullinen
+ koira saa myllätä rauhassa
- tottuneelle koiralle voi olla liian "helppo"
...lasagneen voi piilottaa myös hieman isompia asioita:
3) Vessapaperirullan hylsy
Varmasti tunnetuin namipiilo, oli kyseessä sitten pieni tai iso koira. Kätevä tapa purkaa koiran repimisintoa: hylsyn sisälle piilotetaan muutama nami ja päät litistetään mykkyräksi, jotta namit eivät tipahtele pois.
Plussat ja miinukset:
+ edullinen
- leikki nopeasti ohi, ei paljon haastetta
- voi olla hieman sottaavaa, jos koira innostuu hylsyn repimisestä kovinkin
4) Etsi!
Koiralle piilotetaan nameja ympäri kämppää, annetaan käsky "Etsi!" ja koira lähtee nenätyöskentelyllä etsimään nameja.
Lisää haastetta:
- hyödynnä eri tasoja ja tekstuureja (lattia, kirjahyllyn alareuna, tyynyn alle piilotus...jne.)
- vie leikki ulos ja piilota namit nurmikolle
Plussat ja miinukset:
+ haastavuutta helppo lisätä piilottamalla nameja juurikin eri tasoille
- namien täytyy olla melko kuivia, jotta esim. sohvalle piilotetut namit eivät tahraa
+/- koiralle täytyy ensin opettaa, mitä "Etsi!" käsky meinaa, toisaalta kun koira on sen oppinut, on se taas uusi temppu hihassa
5) Minkä kupin alla?
Tarvitaan muutama kertakäyttömuki, jotka asetaan lattialle alaspäin ja joista muutaman sisään piilotetaan nami. Koiran pitää tassulla tai nenällä kaataa kupit kumoon ja löytää namit.
Plussat ja miinukset:
+/- helppo opettaa, mutta myös helppo peli, haastavuutta vaikea lisätä (minkä taki meillä tämä jäi käytännössä pois Ellun pentuajan jälkeen)
Koska kertaus on opintojen äitä, loppuun vielä kaksi tärkeää muistutusta:
Muistakaa
1) että mikään ei korvaa koiran kunnollista lenkitystä ja energian purkamista esim. vapaana juoksemisen ja koirakaverien kanssa telmimisen kautta. Ylimääräisen energian purkamisen jälkeen myös nenätyöskentelytehtävät sujuvat paremmin. Summa summarum, koira tarvitsee sekä liikuntaa että aivo/nenäjumppaa!
ja
2) että aktivointi ei ole kaikki kaikessa - muistakaa myös opettaa koiraa rauhoittumaan. Koko ajan ei tarvitse puuhata, ettei koira mene aivan ylikierroksille. (PS: Rauhoittumiskeinoista myös luvassa postaus tässä lähitulevaisuudessa!)
Jos jollain on takataskussa vielä jokin hyvä idea namienpiilotusaktivointiin, niin anna palaa - jaa vinkkisi! :)
Meillä on aina riiseneiden kans tehty tota namien piilottamista ympäri kämppää, se on hauskaa koiralle ja omistajalle :) Vaikeustasoa on helppo lisätä: ensin koira saa katsoa läheltä, mihin muutama nami laitetaan, seuraavaksi sen täytyy odottaa kauempana mutta yhä näkee mihin namit piilotetaan ja vikana laitetaan koira huoneen ulkopuolelle, niin että se ei näe napupaikkoja.
VastaaPoistaJuurikin näin! Mun piti laittaa tohon Etsi-kohtaan yks video, missä Ellu etsii nameja meidän olkkarista, mutta tyhmä bloggeri ei anna sitä sinne lisätä, vaikka kuinka oon yrittänyt. :(
PoistaKivoja vinkkejä, meille uusia oli noi kaksi ekaa, pahvilaatikko ja viltti! Joskus kokeiltiin myös laittaa nami ylösalaisin olevan muovikulhon/muovirasian alle, mutta muistaakseni se oli jo pentuna niin helppo, että jäi yhteen kertaan siis sama, kun noilla kerttiskupeilla. Vanhoihin sukkiin ollaan piilotettu kans namia, mutta ne revitään samalla riekaleiksi... Mitä voisi sille viltillekin käydä meillä ;)
VastaaPoistaToi pahvilaatikko on ollu meillä aika menestys, Ellu tykkää kovin - kokeilkaa tekin ihmeessä! Ja vilttinä ollaan käytetty Ellun omaa vilttiä, joka on sen pedin päällä - ei siis ole niin väliä, meneekö meno välillä rajuksikin. Pari pientä reikää siinä taitaa jo olla, mutta eipä se oo haitannut naminetsintää. :)
PoistaMoikka S ja V
VastaaPoistaKiitos vierailusta blogissamme. Näyttää olevan samanlaisia aktivointeja, joita Messinenkin on harrastanut. Ja Tiuku. Onnin kanssa on vähän niin ja näin, kun jäbä on paljon hömelömpi kuin nuo tytöt meillä. Ja sanomalehtilaatikko käytännössä syötäisiin tyhjäksi lehtineen päivineen Onnin toimesta. Että meillä silloin kun kolmen kopla on kasassa, joutuu miettimään miten aktivoidaan. näissä parso9neissa on se haitta, että ovat liian älykkäitä. Kaikki temput opitaan niin nopeasti ja Ottossonin aktivointilelut ovat kaikki olleet niin helppoja ettei niistä nyt sitten enää ole mitään haastetta.
Ihanan näköinen olet Ellu. Hauska musta täplä niskassa.
Tervetuloa uudelleenkin vierailulle. Uusi tuttavuus on aina virkistävää.
Haha, vai söisi Onni lehdetkin laatikosta :D Voin kyllä hyvin kuvitella, nää parsonit on välillä just tuollaisia...Ellu taas ei taida olla ihan tuosta välkyimmästä päästä...kyllä sekin temput tietää ja tällaista, mutta on vähän ADHD (kuten kouluttaja Jaana Rajamäki aikoinaan asian ilmaisi) eli tuskastuu todella nopeasti, jos ei heti ymmärrä, mistä uudessa tempussa tai aktivointilelussa on kyse. Ellu tarttee siis aika paljon motivaation buustausta ja sen sellaista, jotta jaksaa keskittyä. :)
VastaaPoista