Meidän pieni parson on välillä kyllä aivan mahdoton.
Nimittäin mahdoton sohvaperuna.
Sohvaperunan ohella Ellu on myös maksimaalinen minimaali, joka piiloutuu ovelasti sänkyyn. Ellu on näiden kolmen vuoden aikana hionut taktiikkansa ja osaamisensa aivan huipputasolle, ja nykyään hän osaa mönkiä sänkyyn aivan huomaamattomasti. Peiton alla on Ellun mielestä aivan paras nukkua.
Ja siis "huomaamattomasti" todella tarkoittaa huomaamattomasti. Vaikka sänky olisi pedattu, sängynpeitteineen ja koristetyynyineen kaikkineen ja pinta näyttäisi sileältä ja normaalilta, saattaa pinnan alla lymytä pieni parson. Ellu osaa nimittäin mönkiä nukkumispeiton alle pieneksi mytyksi tai makkaraksi siten, että päiväpeiton helma ei liikahdakaan.
Ellun taktiikkaan liittyy myös loppuunhiottu ja taidolla toteutettu hämäysliike. Tämä hämäysliike toteutetaan iltaisin seuraavasti: Ellu menee silmät ristissä, häntä alhaalla ja erittäin väsyneenä tapittamaan boksiaan. (Ellu siis nukkuu yöt eteisessä omassa boksissaan.) Tätä tuijottelua jatkuu jonkin aikaa ja Ellu näyttää siltä, kuin pienessä parsonpäässä eivät herneet oikein kohtaisi. Usein tapittelun huomattuamme joko minä tai Ville toteamme Ellulle "Mee nukkumaan vaan, sä oot ihan väsynyt" ja unohdamme koko asian luullen, että Ellu menee boksiinsa nukkumaan.
Sillä välin, kun me jatkamme iltatoimiamme, Ellu käveleekin tyynen rauhallisesti makkariin, hyppää sänkyyn ja piiloutuu peittojen alle. Usein nukkumaan mennessämme löydämme sängystämme pienen palleron, joka tuhisee tyytyväisenä - henno siinä sitten toista häätää sängystä. Onneksi Ellu meidät huomattuaan mönkii itse jälleen kerran boksiaan tapittamaan, mutta tällä kertaa menee sen sisään omien peittojensa alle nukkumaan.
PS: Välillä sänkyyn on eksynyt myös lelu: